Ensin mainittakoon, että kirjoitin piiiitkän sepustuksen, joka sittemmin katosi bittiavaruuteen.. Uusi versio on merkittävästi lyhyempi

Nyt se sitten on alkanut, pentuarki! Kotimatka meni hyvin, ekat 10 minuuttia Mökö itki ja vikat 1,5 tuntia nukkui. Kotiin päästyään ensin paikat tutkittiin tarkasti, sitten vähän jyrsittiin puruluuta. Parit pissat ulos ja sitten Mökö sammui kuin sattumalta omalle pedilleen. Yöllä se heräsi muutaman kerran vinkumaan, mutta sängynreunan yli roikkunut rapsutuskäsi riitti vaivuttamaan pennun takaisin unten maille. Aamulla Mökö heräsi hieman ennen kuutta, ja koska kello oli soimassa vasta 15 yli, päätin että siihen asti olen liikkumatta, pissatkoon paperille. Ja niinhän Mökö sitten tekikin.

Nyt Juhani on töissä ja tyttöjen aamu on alkanut parilla minuutin pituisella yksinoloharjoituksella, ensin niin, että saatoin Juhanin rappuun asti ja sitten muutaman kerran menin kylppäriin suljetun oven taakse kuuntelemaan. Muutaman vinkaisun kuulin, sitten hiljeni. Kai se yksinolo tästä sitten alkaa.

Ainoa pieni varjopuoli on Nemi-rassu. Se tuntuu kuvittelevan, että "jos en näe sitä, se katoaa lopulta". Yhden ainoa kerran Nemi murahti hieman, kun Mökö tuli liian lähelle sen ruokakuppia. Muuten Nemi välttelee pentua viimeiseen asti.. Toivotaan, että pikkuhiljaa tilanne muuttuu ja Nemi ymmärtää uuden kaverin tuomat mahdollisuudet.

 Mutta nyt kaikki sitten meille ihmettelemään uutta tulokasta! Ihmisten lisäksi kiltit ja terveet koirat kokoon ja näköön katsomatta ovat tervetulleita. Tarjoan kahvit, mutta pullat tuokaa itse, jos haluatte olla varmoja että jotain saatte